Izinja zingakwazi ukubona ngokushesha ukuziphatha komuntu - abacwaningi baseJapane bathole lokhu. Ngakho-ke, abangani abanemilenze emine kufanele bakwazi ukubona ukuthi bayakwethemba (bangakwazi) noma cha.
Ukuze bathole lokhu, abacwaningi bahlole izinja ezingama-34. Bashicilele imiphumela kujenali yezohwebo ethi Animal Cognition. Isiphetho sabo: “Izinja zihlakaniphe kakhulu ngokwezenhlalo kunalokho ebesikucabanga ngaphambili.”
Lokhu kuye kwavela emlandweni omude wokuhlala nabantu. Omunye wabacwaningi, u-Akiko Takaoka, utshele i-BBC ukuthi uyamangala ukuthi “izinja ziye zalulaza ngokushesha kangakanani ukwethembeka kwabantu.”
Izinja Akulula Ukuzikhohlisa
Ngokuhlolwa, abacwaningi bakhomba ibhokisi lokudla, lapho izinja zagijima khona ngokushesha. Okwesibili, baphinde bakhomba ibhokisi, izinja zaphinde zabalekela khona. Kodwa kulokhu isitsha sasingenalutho. Lapho abacwaningi bekhomba endlini yesithathu, izinja zavele zahlala, ngayinye. Babona ukuthi umuntu obakhombisa amabhokisi akathembekile.
UJohn Bradshaw, osebenza eNyuvesi yaseBristol, utolika lolu cwaningo njengoluphakamisa ukuthi izinja zithanda ukuqagela. Ukushukuma komzimba okungqubuzanayo kuzokwenza izilwane zithuke futhi zicindezeleke.
“Ngisho noma lokhu kungenye inkomba yokuthi izinja zihlakaniphe kakhulu kunalokho ebesikucabanga ngaphambili, ubuhlakani bazo buhluke kakhulu kobobantu,” kusho uJohn Bradshaw.
Izinja azichemi Kancane kunabantu
Uthi: “Izinja ziyazwela kakhulu ekuziphatheni kwabantu, kodwa azichemi. Ngakho-ke, lapho bebhekene nesimo, babesabela kulokho okwakwenzeka, kunokuba baqagele ukuthi kungase kuhileleni. "Uphila esikhathini samanje, ungacabangi ngokudlule, futhi ungahleleli ikusasa."
Esikhathini esizayo, abacwaningi bafuna ukuphinda ukuhlolwa, kodwa ngezimpisi. Bafuna ukuthola ukuthi ukufuya kunamuphi umphumela ekuziphatheni kwezinja.